230' Pitkästä aikaa maastossa

Eilen olin ajatellut tuuppailla kentällä koulua, jotta poni vähän vertyisi ja mieleen muistuisi taas miten niitä kärryjä vedetäänkään. Mutta sääolot eivät taaskaan olleet puolellani; kenttä oli jäätynyt aivan koppuraiseksi, niin kuin myös kaikki maastotiet... Eihän siinä auttanut muu, kuin mennä kiertämään läheistä sänkkäriä kärryjen kanssa.

Ensin käytiin kuitenkin iskän kanssa ostamassa maalia saunan maalaukseen ja poikettiin samalla rautakaupan vieressä olevaan agrimarkettiin. Suureksi yllätykseksi löysinkin sieltä 140cm valjakkopiiskan, joka tarttui tietenkin samantien mukaan, koska päätin etten enää aijo odottaa tilaamaani fleckin piiskaa päivääkään. Paikallisesta hevostarvikeliikkeestä sen siis tilasin reilu kolme kuukautta sitten ja aina on saanut soittaa ja lypsää tiedon siitä että on tilaus on myöhässä.  Nyt en edes vaivautunut kysymään, että mikä mättää, koska jos ei tuon vertaa asiakaspalvelu kiinnosta, niin pitäkööt keppinsä!

Kun sitten pääsin tallille asti menin heti valjastamaan ponia. Kun olin saanut Hepun valjaisiin ja repinyt uudesta ajopiiskasta hintalapun pois, niin otettiin suunta kohti peltoa. Päätin matkalla sinne, että otetaan semmoinen pitkä käynti treeni tänään, kun on kerrankin kunnolla aikaa, eikä taivaalta sada pikku-ukkoja. Poni olikin varsin miellyttävä ajaa; kulki reippaasti eteen ilman jatkuvaa käskemistä ja näytti jopa olevan kiinnostunut siitä mitä ympärillä tapahtui, eikä niin kuin yleensä; puoliunessa. Kun palattiin tallille, huomasin vilkaista kelloa ja yllätyin ihan tosissani, kun tajusin meidän kävelleen puolitoistatuntia! Tulipahan ponille kerrankin kunnon maastolenkki :D 

Tallissa hieroin ponin ristiselkään kaksiteholinimenttiä ja laitoin villaloimen päälle. Sitten vielä pitkät ja hartaat venyttelyt ja muutama porkkana palkkioksi. 

Poni sai seistä ketjuissa jäähdyttelemässä loimensa kanssa sen aikaa kun laitoin kamppeet pois. Sitten otinkin jo loimen pois, koska Heppu ei ollut juurikaan hionnut, ja vein herran takaisin raittiiseen ulkoilmaan.

Tänään ponilla olikin vuorossa kavioiden vuolu, joka todellakin tuli tarpeeseen, sillä kaviot oli valehtelematta aivan järkyttävässä kunnossa... Aika ison suoristuksen joutui kengittäjä tekemään takasiin, mutta etuset oli onneksi säilyneet suht suorina. Nyt kelpaa sitten ponin tepsutella, kun on kaviot just eikä melkein :) 

Mitenkään erityisesti en ponia tänään liikuttanut, koska kuitenkin niin iso asentomuutos tuli takapäähän, että antaa tuon ensin totutella siihen päivän verran. Vähän käppäiltiin kuitenkin pihaa ympäri ja ihme kyllä poni ei arkonut kavioitaan ollenkaan! Päinvastoin se jopa otti mielestäni takasilla vähän pidempää askelta kuin yleentä ja tuntui muutenkin olevan hyvin tyytyväinen muutokseen.

Vuolun jälkeen hieroin ponin vielä läpi kumisualla ja harjasin sen oikein kiiltäväksi. Heppu ei tosin halunnut olla kauaan puhdas, vaan kävi samantien piehtaroimaan pihalle...

Sain tänään myös vihdoin pestyä ponin valjaat ihan kunnolla ja voi että sitä paskan määrää mikä niistä irtosi! Mutta nyt kyllä kelpaa reenailla kun on puhtaat vehkeet :)

Lopuksi kävin vielä kuvailemassa Heidiä ja Siriä, kun he hyppäsivät kentällä. Ihan mukavaa oli räpsiä kuvia, mutta todennäköisesti Heidi saa kyllä heittää vähintään puolet niistä suoraan roskakoriin... 

Pääsinkin sitten Heidin kyydissä kotiin, ja suoraan ruokapöytään syömään oikein kunnolla herkkuja isänpäivän kunniaksi. Voin sanoa että muistutan sällä hetkellä enemmän palloa kuin ihmistä. Kyllä ruoka on hyvää :3