105' Loppuviikon touhuilut

Heips vaan :) On taas kerennyt muutama päivä vierähtää, etten ole postaillut, mutta eipä tässä ihmeitä ole tapahtunutkaan. Keskiviikkona ponilla oli vapaa, mutta torstaina kävin sitä juoksuttamassa. Pyörittiin kentällä liinassa ihan pelkän riimun kanssa joku 20min. Ponilla oli taas kokeilupäivä, eli joka kierroksen jälkeen piti testata, josko juoksuttaja ei huomaisi jos laskee käynnille tai pysähtyy. Ja ei tuntunut menevän millään perille, että nyt tehdään oikeasti töitä, eikä koko ajan lusmuilla. Perjantain mun piti mennä maastoon ponin kanssa käppäilemään, mutta se peruuntui, kun en saanutkaan kyytiä.

Mutta tänään kävin sitten kunnon maastolenkillä ajaen. Poni vaan oli taas, kuten arvata saattaa, aivan lahna. Ei voinut liikkua millään eteenpäin. Monta kertaa ärähdin sille ja nappasin raipalla, mutta ei niin ei. Kun sitten tuli joku lenkkeilijä vastaan, iski poni samantien jarrut päälle ja kieltäytyi liikkumasta senttiäkään mihinkään suuntaan. Herra ei meinannut lähteä liikkeelle edes sitten, kun lenkkeilijä oli jo kaukana takana päin. Sain hänet kuitenkin jotenkin liikkeelle ja matka jatkui, kunnes puolessavälissä hiittimäkeä, päätti poni iskeä liinat kiinni. Jäi ihan kauhuissaan kyttäämään jotain metsässä ja yritti pinkaista kotiin, mutta sain sen pidettyä. Seisoskeltiin siinä sitten varttitunti paikoillamme, tai no välillä otettiin askel eteen ja askel taakse, mutta muuten paikoillaan. Käskin ponia koko ajan eteenpäin, mutta kun ei herra ei voinut koipiaan liikauttaa, niin mulla alkoi lopullisesti keittää yli. Heppu oli siinä vaiheessa niinkin peloissaan, että saattoi ihan rauhassa tehdä paskat ja lepuuttaa takastaan. Mutta eteen ei voinut liikkua. Pyysin sitten ponia vielä kerran nätisti eteen ja kun tämä ei taaskaan tuottanut reaktiota karjaisin niin kovaa kun kurkusta lähti ja viuhautin täysiä raipalla aisaan. Ja tästäkään poni ei singahtanut eteenpäin, vaan sain muutaman laiskan askeleen käyntiä vastaukseksi. sen jälkeen poni pysähtyi uudestaan, mutta suostui tälläkertaa liikkumaan ilman hillitöntä raivostumista. Ajoin sitten vähän matkaa vielä eteenpäin ja sit käännyttiin takasin. Ja taas kerran, heti, kun suunta oli kotiin, poni singahti laukkaamaan ja painoi loppumatkan järjetöntä kiitoa. Eli niille jotka miettiin mikä sitä vaivaa, niin kipeä se ei ole, ihan vaan laiska juntti. Kun sitten vihdoin päästiin tallille, oli poni taas ihan hikinen ja minä aivan umpijäässä. Loimitin sitten ponin ja annoin sille puuron.

Tästä päivästä jäi mulle ja varmaan Hepullekkin ihan älyttömän huonot fiilikset, enkä mä sitä koko ajan haluais raipalla läpsiä, mutta kun siihen ei yksikertaisesti saa liikkettä muuten >:( Täytynee huomenna aloittaa puhtaalta pöydältä ja vaatia ponia liikkeelle kunnolla heti alusta asti...