keskiviikko 9. syyskuuta 2015

271'' Uusia tuulia

Nyt voi kyllä ihan hyvällä omallatunnolla sanoa, että heissan pitkästä aikaa. Edellisestä postauksesta kun on kulunut aikaa kahden vuoden verran. Syynä tähän "taukoon" oli ihan yksinkertaisesti oma elämäntilanteeni: Olin päivät koulussa, illalla kävin tallilla ja olin poikaystäväni kanssa. Lisäksi piti hoitaa läksyt ja kokeisiin lukeminen kunnialla. Aikaa ei vaan yksinkertaisesti siis ollut, eikä sen puoleen oikein innostustakaan.



Nyt elämäntilanne on aikalailla erilainen. Olen kirjoittanut itseni ylioppilaaksi viime keväänä. Lukion jälkeen hain opiskelemaan luokanopettajaksi, mutta keräsin pääsykokeissa pisteitä yhden liian vähän. Vielä Oulun soveltuvuuskokeessakin kaikki tuntui mielestäni sujuneen hyvin, joten tulosten saavuttua putosin aika korkealta. Mulla ei siis heinäkuun puolivälissä ollut oikein mitään tekemistä seuraavaksi vuodeksi, lukuunottamatta satunnaisia päiväkodin sijaiskeikkoja. Ilmoittauduin sitten aikuislukioon kertaamaan matikankursseja, tarkoituksenani kirjoittaa se keväällä lisäpisteiden toivossa.

Noh, nyt olen sitten taas lukiolainen. Olen alkanut nyt ihan todenteolla pohtimaan, että onko luokanopettaja välttämättä sellainen ammatti jossa haluan työskennellä. Pitkällisen pohdinnan ja eri vaihtoehtojen jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että ei. En ole sellainen ihminen. Siinä mielessä olen tosi helpottunut, että en päätynyt yksin toiselle puolelle Suomea opiskelemaan, vaan jäin pitämään "välivuotta''.  Ala, jota olen nyt pyöritellyt mielessäni tuntuu paljon enemmän omalta. Olen ajatellut hakea ensi keväänä siis fysioterapeutiksi. haaveena olisi myöhemmin erikoistua eläinfysioterapiaan joko suomessa tai ruotsissa. Että tämmöistä, näin se maailma vaan heittelee.



Mutta jos nyt siihen pääasiaan. Hepun kanssa on ehtinyt tapahtua kahden vuoden aikana hurjasti. Muutimme noin puolitoista vuotta sitten uudelle tallille. Paikka on vain 10 kilometrin päässä kotoani ja mukavasti matkan varrella mennessäni poikaystävälle. Tallilla on siis tullut käytyä oikeasti ihan joka päivä ainakin piipahtamassa. Tuo paikka on muutenkin Hepulle aivan täydellinen: Siellä on suuret metsätarhat, todella pitkä tarhausaika, ruokinnat viisi kertaa päivässä ja mikä parasta, vanha tarhakaveri Winski muutti myös kanssamme tänne uuteen paikkaan, joten ponilla on myös mitä parhain kaveri. Mukavuuksina tallilta löytyy lämpimät varustetilat, vesiboksi, hyväpohjainen ja ympäri vuoden hoidettu valaistu kenttä, monenlaisia maastoja, sekä suuret sänkkärit joille lingotaan talvella treenilenkki. Ihan mahtava paikka meille siis.

Ja poni todella viihtyy. Se on herännyt ihan uudella tavalla henkiin. Se on pirteä, sosiaalinen ja innostuu työnteosta. Tämä onkin auttanut meitä ihan hurjasti eteenpäin ja poni on kehittynyt lihaksistoltaan ja tasapainoltaan todella hyvään suuntaan. Nyt ollaan sellaisessa tilassa, johon olen pyrkinyt, joten nyt vain pidetään kuntoa yllä.


(C) Lotta Räty

Tänä kesänä poni on ollut tosin suhteellisen paljon saikulla. Ensin se sai kaviokuumeoireet huolellisesta laitumeen totuttamisesta ja kuonokopasta huolimatta. Kun siitä selvittiin, yritettiin ponia vielä toistamiseen köyhään laitumeen kuonokopan kanssa. Yksi yö kuitenkin riitti nostamaan pulssit jalkoihin, joten herran laidunnukset taitaa olla laidunnettu. Noin kuukausi sen jälkeen alkoi omituinen jäykkyys ja epäpuhatus. Eläinlääkäri taivutti ja kengittäjä tarkasteli tilannetta, mutta lopulta hieronta auttoi ja poni alkoi taas liikkua normaalisti. Edelleen on kuitenkin jumia ristiselässä ja kintereissä, sekä lavoissa. Tämä pitää tietenkin huomioida liikutksessa. Muuten poni on kuitenkin nyt hyvässä kunnossa. kai se ikä alkaa jossain näkyä 19-vuotiaalla papalla. Jatketaan kuitenkin liikkumista normaaliin tapaan, lisänä enemmän jumppaa, venytyksiä, arnikaa, sekä loimitus aina sateella. Ja tietenkin Heidi Wallinin hieronta! Ehkä se poni vielä vertyy näillä.

Mutta ensikertaan, koitan postailla jatkossa vähän useammin ;) Mitään paineita en kuitenkaan blogin suhteen ota, kirjoittelen aina kun on kuvamateriaalia ja luppoaikaa. Todennäköisesti tulen kirjoittelemaan jatkossa myös vähän enemmän omia fiiliksiä ja muitakin kuin pelkkiä heppakuulumisia. See you!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti