sunnuntai 6. tammikuuta 2013

236' Ärsytys

Miten voikaan pientä ihmistä pistää ketuttamaan nämä kelit??? Viime viikko meni tasapainoillessa ponin kanssa jäätiköillä, ei todellakaan parasta liikuntaa siis... Kun viimeksi kerroin, että aijon mennä ohjasajamaan ponin läpi pellolle, niin eihän siitäkään tullut sitten surkean pohjan takia yhtään mitään. Sen sijaan päädyttiin vääntämään pientä ympyrää käynnissä tarhan nurkkaan. Kai siitäkin sitten jotain hyötyä oli, epäilen tosin suuresti. 

Maneesitalli alkaa kyllä aina näillä keleillä houkuttaa kummasti, mutta kai se on nyt kuitenkin vaan yritettävä pärjätä ilman. Näinhän sitä on pärjätty tähänkin asti, mutta välillä iskee vaan uskonpuute koko hommaan.

Perjantaina kuulin, että kenttä on vihdoin lanattu tasaiseksi ja sinne pääsisi seuraavan pakkasyön jälkeen treenaamaan. Tänään sitten kiiruhdin aamupäivästä tallille ja kävin toteamassa että siellä pystyy ihan oikeasti työskentelemään. Olin ihan innoissani, vaikka pohja oli edelleen aika huono; kova ja jostain kohti hieman liukaskin, mutta siellä pystyisi silti liikkumaan! Mahtavaa :)

Suunnattiinkin Hepun kanssa pikaisen valjastuksen jälkeen kentälle ohjasajamaan. Tarkoituksena oli tehdä ihan yksinkertaisa perustyöskentelyä kaikissa askellajeissa. Mutta yllätys, yllätys, poni oli tietenkin pitkän tauon ja liukasteluviikon jälkeen aivan jumissa. Vaikka se ei yleensäkkään mikään valtava liikeihme ole, niin tänään tuntui että se meni ihan käsijarru päällä. Heti kun pyysin ensimmäisen kerran ravia, niin teki mieli huutaa ääneen kaikki maailman kiroukset mitä tiedän. Liike ei noussut niin yhtään maasta, takajalat könkkäsi ja poni painui etupainoiseksi. Yksinkertaisesti vaan tuntui että poni ei uskaltanut liukastumisen pelossa liikkua. Ja eniten ärsytti, kun tiesi että se johtui vain ja ainoastaan kunnollisten liikuntamahdollisuuksien puutteesta.

Tunti sitten työskenneltiin ravissa ja käynnissä hakien sitä liikettä ja taivutellen. Viimeisen vartin poni liikkuikin sitten jo suht letkeästi, mutta on siltä silti parempiakin päiviä nähty. Käytiin vielä lopuksi kävelemässä kentän vierestä lähtevä metsäpolku, josta oli vähän aikaa sitten ajettu traktorilla, niin siellä pääsi kulkemaan. Noin puolisen tuntia meni siinä rämpiessä, joten tuli ainakin hyvät loppuverkat.

Tallissa heitin ponille hetkeksi loimen niskaan, vaikka ei kovasti ollutkaan hionnut. Venyteltiin sitten kyljet ja jalat, ja hieroin vähän lapoja auki.

Huomenna tulee ratsastaja tunnille ja ajattelin teettää jotain puomitehtäviä, mikäli pohja on samanlainen kuin tänään. 



Tämän hetkinen mahatilanne :)



Tiistaina, jos pääsen tallille, niin voisin ajaa tai ohjasajaa koulua kentällä, jotta tulisi nyt riittävästi näitä päiviä jolloin työskennellään "kunnolla". Täytyy ottaa myös venyttely ihan jokapäiväiseksi rutiiniksi, jospa se liikekkin alkaisi sieltä sitten pikkuhiljaa palailla :)

5 kommenttia:

  1. Tui, sulonen Heppu! :-3 Täytyy tulla joku viikonloppu käymään sitten kun Ilke on taas koululla, nyt lomalla ei oo ehtiny mitään ku on pitäny Saviksella olla kovin tavotteellisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin , teillä onkin kohta taas suunta kohti Harjua.. Mutta tuu toki moikkailee, jospa Heppukin sais vähän kokeneempaa kuskia sitten sieltä lainaan? :)

      Poista
  2. Kattelin tota ekaa kuvaa vaikka kuinka kauan että mitäs ihmettä, mitä Hepulla nyt oikeen on selässään xd

    Meidänkin pitää ottaa venyttelyt taas mukaan, jos ne kerran jossain superkiireessä jäävät tekemättä, niin seuraavalla kerralla ei niistä ookaan enää tietoakaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa :D Ompas tosiaan tarhakaveri vähän hassusti taustalla.
      Meilläkin tuppaa aina juuri tuolla tavalla unohtumaan, kerran kun jättää välistä niin tulee sitten unohdettua iiihan kokonaan :D

      Poista
  3. Sulle ois haaste :)
    http://heidi-wee.blogspot.fi/2013/01/kymmenen-kysymyksen-haaste.html

    VastaaPoista