Kävin siis Hepun kanssa käppäilemässä (riehumassa) mettätiellä, varustuksena ihan vaan riimu. Heti tien alussa herra veti sellaiset pukit, että oksat pois! Sitten matka jatkuikin erinäisten pomppujen ja spurttien merkeissä ja mua vietiin taas kerran kuin märkää rättiä. En viitsinyt alkaa ponia kuitenkaan suuremmin laittamaan aisoihin, kun toisella oli kerrankin niin hauskaa. Parempihan tuo on että pelleilee "hömpöttelypäivinä" ja keskittyy sitten kun tehdään kunnolla töitä.
Huomenna olisi tarkoitus ottaa tämä Hepun vihje huomioon ja käydä ohjasajamassa. kentän tilanne oli tänään senverran surkea, että taidan suosiolla suunnata ponin kanssa pellolle. Nyt pieni töppöjalka-ponikin jaksaa varmasti liikkua siellä, kun sade on sulattanut lunta niin että ruohoa näkyy jo jossain kohti.
Pari vanhaa kuvaa vielä piristykseksi:
Jospa nyt seuraavan kerran kun menen valoisaan aikaan tallille, ei sataisi vettä tai olisi ihan järjetön pakkanen niin pääsisin kuvailemaan tuolla uudella härvelillä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti