Ponilla olikin tänään vähän enemmän vauhtia kuin viime ajokerralla... Muutenkin herra käyttäyty tänäänn kun joku pikkuvarsa. Koko ajan kyttäili ympärilleen ja säpsyili jokaisesta rasahduksesta. Onhan tuo otus nyt kummasti piristynyt siitä mitä se mulle tullessaan oli, mutta yleensä se on kuitenkin rauhallisuuden ja kärsivällisyyden perikuva. Tänäänn sitä olis voinut kuvata lähinnä pommiksi joka räjähtää hetkenä minä hyvänsä. Kerran poni kompuroi jopa polvilleen laukatessa ylämäessä, kun piti niin kovasti pälyillä ympärilleen, että ei siinä sivussa muistanut nostella kinttujaan. Selvittiin kuitenkin säikähdyksellä ja matka jatkui edelleen säpsyilyn merkeissä. Kun sitten oli suunta taas kotiin päin, niin herra paahtoi eteenpäin niin kovaa käyntiä kuin suinkin vaan pääsi ja jos yritti alamäissä pidätellä ettei alkaisi ravata, niin turpa oli samantien ryntäissä... Kun herra sitten sai ravata ihan luvan kanssa muistutti poni enemmän täysillä kiitävää raviponia, kuin laiskanpulskeaa vanhaa ratsua... Laukka olikin myös kotiinpäin ihmeen rauhallista, jos ei muutamaa ryöstöyritystä lasketa mukaan.
Ajeltiin sitten metsäteitä ristiinrastiin ja matkaa kertyi mun laskujen mukaan noin 8km. Voitte kuvitella että tallilla poni oli turvasta kavioihin aivan litimärkä. No eihän siinä mitään, ponille takkia niskaan ja koipien sekä kaulan venyttelyt. Ponilta oli jäänyt päiväheinät väliin lenkin aikana, joten jätin sen sisään pihattoon ja laitoin luukut kiinni jottei palellu tuulessa pelkän fleecen kanssa. Heitin vähän heinää sille eteen ja laitoin puuron turpoamaan. Putsailin ponin syödessä sitten sen valjaat ja tarkoitus oli myös rasvata ne, mutta se sitten jäi, kun rasva olikin kotona. Ehkä sitten huomenna, jos jaksan :)
 |
| Jälleen tarjoilen teille tätä mahtavaa puhelin laatua... |
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti