Hyvä etten hyppinyt riemusta tänään kun kävelin bussilta tallille ja huomasin, ettei kentällä ole ketään, eikä tallissakaan näkynyt ratsastajia :D Valjastin ponin siis nopsasti kärryjen eteen ja suunnattiin kentälle.
Käveltiin muutama kierros löysin ohjin ja aloin sit verkkailemaan ponia ravissa. Alkuun sillä oli joku ongelma sen päänsä kanssa; Sitä oli aivan pakko hinata sinne ulospäin.... Ajoinkin sitten aika paljon ympyöitä ja yritin saada sen nenukan osoittamaan edes hiukan sinne ympyrän keskelle. Pikkuhiljaa tää alkoi ympyröillä sujua, mutta suorilla poni venklasi edelleen. Jatkoin työskentekyä ravissa ajaen paljon suoria linjoja. Otin mukaan myös siirtymisiä, joissa poni oli jälleen kerran tosi tahmea (surprise...) Pikkuhiljaa kun poni alkoi tajuamaan, että homma käy sille paljon mukavammaksi, jos se tekee niin kuin pyydetään, alkoi ne siirtymisetkin sitten sujua. Puolisen tuntia puurrettuamme sain ponin sitten pysymään suht suorana, joten annoin sen hengähtää hetkisen. Seuraavaksi otettiinkin sitten laukkaa. Olin ihan varma, että heti ensimmäisestä laukasta poni säntää varmaan aidoista läpi, tai kaahaa muuten vain ihan hillittömästi, mutta poika olikin harvinaisen hieno! Laukattiin lyhyet sivut ja niihin vielä pääty-ympyrät ja poni antoi tosi siivosti kiinni heti ensimmäisellä yrityksellä, eikä ravikaan ollut laukan jälkeen liian vauhdikasta. Huomasin tänään myös, että kun höllään itse vähän enemmän sisäohjasta ja annan ponin laukata, enkä vaan pidättele koko ajan ihan paniikissa että millon se lähtee, laukkaa Heppukin paljon rauhallisemmin ja laskee nätisti raville kun pyydetään. Kun oltiin menty tätä jonkin aikaa molempiin suuntiin annoin herran laukata vielä reippaasti molempiin suuntiin ja sitten vaan loppuverkat ja talliin.
Tallissa Loimitin ponin ja huuhdoin jaloista ravat pois. Päästin sen sitten pienen rapsuttelutuokion jälkeen pihattoon syömään puuronsa.
Seuraavaksi otinkin sitten käsittelyyn Rolla-vaavin. (tai onhan hän jo 1,5 vuotias :D) Lähdettiin taas rämpimään mettään. Tänään pikkuneidissä olikin paljon enemmän ruutia kuin viimeksi ja kaviot lentelikin vähän väliä. Osasi neiti sitten olla ihan siivostikkin, kun komensi kunnolla. Rollalla on vaan nyt sellainen tapa, että se tuntuu reagoivan kaikkeen sille epämieluisaan alkamalla riekkua ympäriinsä. Ja siis ihan oikeasti kaikkeen! Jos en antanut neidin jäädä nuuhkimaan jokaista kakkakasaa tien varressa, lensi etu kavio ja alkoin hillitön steppaus. Jos taas neiti pelästyi tien alla kulkevan ojan ääntä alkoi taas riehuminen... No, kait se tuosta rauhoittuu kun ikää tulee...
Huomenna tulee kaveri ratsastamaan Hepulla, ja aijon itse hillua kentänlaidalla kameran kanssa, joten ehkä huomenna on luvassa vähän parempia otoksia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti